tiistai 4. joulukuuta 2012

Numero yksi.

Tervehdys kaikille. On aika ihka ensimmäisen blogikirjoitukseni. Teitä varmaan kiinnostaa kuka olen, mitä teen ja miksi tätä kirjoitan. Kaikkea en kerro, mutta jotain tietysti :)

Täytin juuri 26 vuotta, asun pk-seudulla Herra H:n, tyttäreni pikku W:n sekä Suloisen koiranpennun kanssa. Olen (ehkä jo liiankin) perfektionisti, ainakin mitä häihin tulee. Kaiken pitäisi olla (tietysti) täydellistä. Ikävä kyllä kaikki tuskin tulee sitä olemaan, tai ainakaan kovin täydellisesti menemään, joten tervetuloa lukemaan myös niistä ei niin täydellisistä asioista ;)

Vietämme häitämme keväällä 2014. Kirkko on varattu, kaikki muu tekemättä. Ja taitaapa se kirkkokin vielä toiselta paikkakunnalta sittenkin löytyä. Riippuu täysin juhlapaikasta mikä lopullinen paikkakunta tulee olemaan. Kivoista juhlapaikoista pk-seudulla voisinkin ottaa vinkkejä vastaan :) Toiveina: saa tuoda omat alkoholijuomat, mahtuu reilusti yli 100 henkeä, kohtuuhintainen (mahdoton yhtälö?).  Mutta onhan tässä onneksi aikaa. Puolitoista vuotta. Loppuu todennäköisesti kesken... :D

Kerronpa vähän herra H:sta. Herra H on elämäni rakkaus. Olemme olleet kihloissa kolme vuotta, häihin mennessä n. 4,5 vuotta. Eräänä sateisena syyssunnuntaina herra H polvistui ja kertoi haluavansa viettää loppuelämänsä kanssani vetäen samalla sormuksen esiin taskustaan. Herra H on jumalaisen komea, ihana, valloittava positiivinen persoona. Ja mahtava isä. Erittäin mahtava!

Muita tärkeitä ihmisiä elämässäni on tietysti pikku-W. Valloittava sydäntenmurskaaja, hieman yli 1-vuotias ihana pieni tyttäremme. Eläväinen lapsi, kuten vanhempansakin. 

Suloinen tuli perheeseemme reilu kuukausi sitten. On se vaan niin Suloinen. Ja pieni. Ja ihana. Ja lämmin.

Kerronpa vähän kaasoistani. Neiti A1 on paras ystäväni, korvaamaton tuki ja turva. Yhtä hullu kuin minä. Neiti K1 on lapsuudenystäväni, ja olemme aina olleet kuin paita ja peppu. Neiti K2 on ihminen, johon tutustuminen on tuonut paljon hyviä asioita elämääni. Ollaan myös oltu kämppiksiä. Voi niitä aikoja :D Neiti U on ollut etenkin tyttäreni syntymän jälkeen se tuki ja vertaistuki, jota kaikki äidit tarvitsevat. Neiti A2 on rempseä maailmanmatkaaja, saas nähdä malttaako pysyä Suomessa häihin asti :D Minulla on tosiaan viisi kaasoa. Ehkä liikaa, ehkä ei? Monet ovat sanoneet että olen hullu kun otin noin monta kaasoa. Mitenniin? Eipähän jää yhden ihmisen harteille kaikki hääpäivän asiat ja hääohjelmat ja seremoniamestarina toimiminen ja polttareiden suunnittelu ja ja ja ja... Tosin, oli todella vaikea valita kaasoja, siksi heitä onkin viisi. En vaan pystynyt valitsemaan heidän väliltäkään. Melkein meinasi tulla 7 kaasoa... :D

Hiiop, alkaa olla aika lopetella. Seuraavalla kerralla lupaan paneutua enemmän itse häihin. Turkoosia turkoosia...

Heippa ja iloista päivää!